Luonnonvarakeskus LUKE
Valtiollinen Luonnonvarakeskus, Luke, on Suomen uusiutuvien luontovarojen tutkimuskeskus, joka paitsi kehittää elinkaariarvioinnin menetelmiä osana kansainvälistä tiedeyhteisöä, myös tekee elinkaariarviointia yhteiskunnan, politiikan ja elinkeinoelämän tarpeisiin sekä. Tämä on tähdellistä suomalaisen ympäristökilpailukyvyn kannalta. Lihantuotannon ilmastovaikutukset ovat juuri nyt tapetilla. FM Kirsi Usva on ollut osana työryhmää, joka on tehnyt koko maan kattavan arvion broilerituotannon päästöistä.
ENERGIASTA HYVIÄ TULOKSIA MUTTA REHUTUOTANNOSSA HAASTEITA
Broilerinlihan tuotanto rasittaa vähemmän ympäristöä kuin muu lihantuotanto, koska tuotannon rehuhyötysuhde on erittäin hyvä ja broilerituotanto sinällään on hyvin optimoitua. Kriittistä on sen sijaan ulkomaalaisten raaka-aineiden valinta, esimerkiksi Etelä-Amerikassa viljelty soija aiheuttaa ilmastovaikutuksia, koska metsiä raivataan viljelytilojen tarpeisiin. Erilaisten rehuraaka-aineiden viljely vesiniukoilla alueilla nostaa kuivuuden aiheuttamaa uhkaa.
– Tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, että kannattaa keskittyä rehuntuotannon kehittämiseen, mutta huomio pitää olla koko ketjussa. Elinkaariarviointi on mainio väline kokonaisuuden hallintaan ja osaoptimoinnin välttämiseen, Kirsi Usva kiteyttää tuloksia.
Positiivinen löydös tutkimuksen tiimoilta oli energian käyttö ja tuotanto. Uusiutuvan energian suuri käyttöaste lämmityksessä näkyy LCA:ssa ja yhä useammalla tilalla tuotetaan omaa uusiutuvaa sähköä.
SIMAPRO KÄYTÖSSÄ JO YLI KYMMENEN VUOTTA
Luken päätehtävänä on vetää tutkimusta mutta tutkimuslaitoksessa hoidetaan myös viranomais- ja asiantuntijatehtäviä sekä tarjotaan erilaisia asiakasratkaisuja asiakasrahoituksella. Elinkaariarvioinnissa on alettu ottaa käyttöön Euroopan komission PEF (Product Environmental Footprint) -menetelmäohjeistusta, joka tavoittelee Se parantaa laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja tulosten vertailukelpoisuutta EU:n tasolla. Monimutkaisten vertailujen tekemiseen vaaditaan ohjelmistoa, joka pystyy käsittelemään laajan datamäärän monesta eri lähteestä. Luke ja Lukea edeltäneet tutkimuslaitokset ovat tuottanut elinkaarianalyyseja jo 1990-luvun lopulta saakka ja jo yli kymmenen vuotta käytössä on ollut SimaPro-lisenssi.
VESINIUKKUUDEN ARVIOINTI UUTUUTENA
Filosofian maisteri Kirsi Usva Luken Kestävyystutkimus ja indikaattorit -ryhmästä on perehtynyt hyvin SimaPro -ohjelmistoon, jota hän on käyttänyt muun muassa veteen liittyvien ympäristövaikutusten LCA-arvioinnissa. Usvan erityisosaaminen koskee globaalista vesikriisiä, vesijalanjälkiä ja yritysten vesivastuullisuutta.
Tuorein tutkimustulos koskee broilerilihantuotantoa. Lihatuotannon elinkaarianalyysi on monisäikeinen prosessi, jossa liikutaan globaalisti ympäri maailman tuotannossa, logistiikassa, maan ja veden, sekä energian käytössä. Tutkimusta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö, Luke, HKScan, Atria sekä MTK.
KOKONAISKESTÄVYYDEN ARVIOT TULOSSA
Tutkittavaa riittää jatkossakin: ympäristövaikutusten osalta monimuotoisuus eli biodiversiteetti sekä maaperän hiilidynamiikka eli hiilen sitoutuminen tai vapautuminen maaperästä erilaisten viljelytoimenpiteiden 
seurauksena, ovat erittäin tärkeitä asioita, joita tutkitaan tällä hetkellä kiivaasti ympäri maailman. Nämä ovat asioita, jotka halutaan myös osaksi elinkaariarvioita.
Ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi elinkaariarviointi on menetelmä, jota voidaan hyödyntää muussakin kestävyyden arvioinnissa. Sosiaalinen LCA (social lca) tutkii tuotantoketjujen sosiaalisia vaikutuksia ja Life cycle costing analysis puolestaan taloudellisia vaikutuksia. Yhdistämällä eri näkökulmat päästään ketjukohtaiseen kokonaiskestävyyden arviointiin.
TIETOJA:
Luke perustettiin vuonna 2015. Tutkimus tuottaa uuden tiedon ja ratkaisujen lisäksi osaamista, jota hyödynnetään asiakasratkaisuissa ja viranomaistyössä. Kyseessä on erilaisia ratkaisuja, kannattavuuslaskelmia, ilmaston kannalta järkevää hiilenkiertoa, sekä biotalouden kehittäminen. Tutkimus kohdistuu sekä räätälöityihin ja resurssitehokkaisiin tuotantojärjestelmiin että muutoksiin, sivuvirtojen hyödyntämiseen ja suljettuihin ravinnekiertoihin.
Lue lisää vesivastuusta täältä
Kirsi Usvan blogi: Vesivastuun hyvikset ja pahikset – mihin avokado kuuluu? (2019)