Ruotsin valtiollinen tutkimuslaitos (RISE)
Agronomi, joka haluaa edistää kestävää elintarviketuotantoa. Danira Behaderovic on agronomi, joka on kahden viime vuoden aikana työskennellyt hiilijalanjäljen kehittämisen ja muiden elintarviketuotannon ympäristövaikutusten mittaamisen parissa. Hän työskentelee Ruotsin valtiollisessa tutkimuslaitoksessa (RISE) maatalous- ja elintarvikeosastolla.
DANIRA MUISTAA OLLEENSA AINA KIINNOSTUNUT RUOANTUOTANNOSTA JA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ.
– Olen ollut pienestä pitäen kiinnostunut näistä asioista, lukenut paljon, katsonut dokumentteja ja tykännyt biologiasta ja muista luonnontieteellisistä aineista koulussa. Juureni ovat Balkanilla, jossa monilla ihmisillä on edelleen läheinen yhteys maatalouteen, mikä on ehkä myös vaikuttanut. Agronomin ammatti on hyvä sekoitus eri oppiaineita, kuten biologiaa ja kemiaa, ja siinä keskitytään elintarviketuotantoon ja maatalouteen. Tämä kaikki liittyy ympäristöön ja luonnonvarojen kestävään käyttöön, Danira kertoo uravalinnastaan.
Koulutuksensa aikana Danira erikoistui ympäristöön erilaisilla valinnaisilla kursseilla. Valmistuttuaan hän aloitti työt viljelyneuvojana ja kouluttautui myös maatilojen ilmastoneuvojaksi. Tämä antoi hänelle ainutlaatuisen tuntuman ihmisiin ja tuotantoon kaiken sen tiedon takana, jota RISEssä nykyään käsitellään elinkaarianalyysejä tehtäessä.
– Siten pääsin tekemisiin LCA:n kanssa. Osallistuin Miljögiraffin pitämälle SimaPron peruskurssille ja sen jälkeen opin paljon kollegoiltani, joilla on laaja kokemus ohjelmasta ja elinkaarianalyyseistä, Danira kertoo.
OPPINUT TEKEMÄÄN ELINKAARIANALYYSEJÄ TYÖSSÄÄN
Danira on aiemmin työskennellyt RISEn tuottamien tietojen parissa esimerkiksi ilmastoneuvontapalvelujen yhteydessä, mutta RISEssä hän alkoi tehdä omia elinkaarianalyysejä ja osallistua erilaisiin hankkeisiin. Hänen kestävän kulutuksen ja tuotannon yksikössään työskentelee noin 30 henkilöä.
Daniran koulutus ja aiempi kokemus ympäristö- ja maatalousalalta ovat johtaneet hänet elintarvikkeiden elinkaarianalyysien ja erityisesti maaperäpohjaisen ruoan tuotannon pariin.
– Tuotamme kansallisia ilmastojalanjälkiä sekä eläinperäisistä tuotteista, kuten sianlihasta, lampaanlihasta, maidosta, broilerista ja kananmunista että vihannestuotteista. Teemme yhteistyötä sekä kansallisten että kansainvälisten hankkeiden kanssa, ja meillä on myös oma ilmastotietokantamme elintarvikkeille. Monet sekä yksityiset että julkiset toimijat käyttävät sitä työkaluna ilmastonmuutoksen aiheuttamassa siirtymässä ruoan kulutuksessamme ja tuotannossamme. Teemme kuitenkin yhteistyötä myös yksittäisten tuottajien kanssa ja analysoimme, miten he voivat optimoida tuotantoaan ilmasto- ja muiden ympäristövaikutusten perusteella, millä esimerkiksi on suurempi tai pienempi vaikutus heidän omassa ketjussaan. Siihen voi liittyä myös erilaisia tutkimushankkeita, Danira selittää.
ETURISTIRIIDAT, HIILENSIDONTA JA LUONNON MONIMUOTOISUUS
Nyt puhutaan paljon hiilen sitomisesta eli maankäytöstä ja maaperän hiilestä sekä luonnon monimuotoisuudesta. Standardoituja menetelmiä kehitetään.
– Luonnon monimuotoisuuden mittaaminen on vaikeaa. Metodologioita kehitetään.
Kysymys siitä, minkälaista ruokaa voidaan tuottaa ilmastoystävällisimmällä tavalla, ei ole Daniran mukaan täysin suoraviivainen. Hänen mielestään eri elintarviketyyppien välillä ei pitäisi käydä kilpailua LCA-tulosten perusteella, koska tuotanto-olosuhteet ovat niin erilaiset. Sen sijaan olisi tärkeää miettiä rakenteellisesta näkökulmasta, millaista ruoantuotantoa meidän pitäisi harjoittaa, jotta meillä olisi hyvä kansallinen elintarvikkeiden saatavuus, samalla kun täytämme erilaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita.
– Kiinnostava kysymys on, miten kehittää omaa tuotantoamme paremmaksi, mutta pitää myös uskaltaa ajatella innovatiivisesti ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia, koska se, mitä ja miten syömme, muuttuu ja sen täytyy muuttua jatkossakin. Ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat erityisiä, ne ovat pääasiassa biogeenisiä päästöjä, jotka syntyvät esimerkiksi maankäytöstä. Emme voi vähentää näitä päästöjä nollaan, vaan meidän on löydettävä toimenpiteitä, joilla niitä voidaan vähentää mahdollisimman paljon ja samalla ylläpitää ruoantuotantoa. Toimenpide, joka on hyvä kestävyyden yhdestä näkökulmasta, voi olla huonompi toisesta näkökulmasta, Danira sanoo.
VIESTINTÄ ON TÄRKEÄ OSA TYÖTÄ
Danira Behaderovic sanoo, että hyvä strategia on yksinkertaisesti pyrkiä saavuttamaan enemmän myönteisiä ja vähemmän kielteisiä vaikutuksia ja ennen kaikkea kommunikoida asiakkaiden, maatilojen ja kohderyhmien kanssa selkeällä tavalla:
– Työskentelemme laaja-alaisesti ja yritämme mitata, vaikka jotkin parametrit ovatkin vaikeita. Kysymme itseltämme: mitkä tekijät ovat vaikuttavia? Ja tiedostamme, että oivalluksillamme on oltava laaja tavoittavuus, jotta niillä olisi mitään vaikutusta. Siksi mietimme tarkkaan, miten välitämme analyysimme, raporttimme ja tilastomme eri kohderyhmille ja monille erilaisille toimijoille. Viestintä on hyvin tärkeä osa työtämme.
TIETOJA:
RISE on Ruotsin tutkimuslaitos ja innovaatiokumppani. Se on riippumaton tutkimuslaitos, joka toimii yhteistyössä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja julkisen sektorin kanssa sekä niiden toimeksiannosta.